Illat pimenee kuitenkin kovaa vauhtia ja on kyllä myönnettävä, että vielä olisin kovin mieluusti nauttinut auringosta ja kunnon lämmöistä hetken pidempään. Päällimmäiseksi tästä kesästä taitaa jäädä mielikuva sateesta ja auringon odotuksesta.
Retket jäivät lomalla yhtä pientä pyrähdystä lukuun ottamatta tekemättä, mutta monta mielessä pyörinyttä hommaa kotona edistyi kuin huomaamatta. Sen verran pitkä lista kuitenkin oli, että jäihän sinne vielä ruutuja ilman ruksia.
Olisihan se ollut hienoa, jos olisi ollut niin lämmintä ja aurinkoista, että olisi tuntunut hyvältä ottaa vastaan vähän jo viileämmät ja pimenevät illat. Turha tässä silti on harmitella, kesä on ihana keleistä huolimatta.
Pienempiä ja isompia muutoksiakin aina mahtuu matkaan, mutta jännitys kasvaa syksyn edetessä. Mitä uutta tällä kertaa ja mihin niiden kanssa päädytään vai päädytäänkö mihinkään. Osa muutoksista on jo ennättänyt toteutua, mutta vielä riittää jännitettävää. Jotenkin sitä pitäisi nyt vain ottaa ihan iisisti ja nauttia syksystä ihan tällaisenaan. Ja jos vaikka sinne metsään menisi rauhoittamaan malttamattoman mielensä..
