UUSIN SILMIN

Kamera on siitä mainio väline,

että maailma näyttää linssin kautta katseltuna aika erilaiselta.

Huomaan kiinnittäväni kameran kanssa huomiota sellaisiin asioihin,

jotka muuten ohitan noteeraamatta niitä sen enempää.

Tässä taannoin tuli pitkästä aikaa käveltyä

kameran kanssa ihan tutuilla kulmilla

pienen matkan päässä

ja hetken tuntui,

kuin olisi ollut aivan vieraassa kaupungissa.

Oikea miniloma siis :)

Rakennuksia jotka olivat olleet siinä "aina"

tuli nyt katsottua aivan eri silmin

ja osaa niistä en ollut koskaan edes huomannut.

Edullinen miniloma,

eikä yhtään hassumpi!

MIELI TEKISI

Kevätväsymystäkö lie,

mutta nyt tuntuu olevan kaipuu vähän kaikkeen..

noh, ainakin tuntuu siltä;

Olisi niin ihanaa päästä muihin maisemiin

ja nauttimaan leppoisasta oleilusta,

mutta töissä tahti vain kiihtyy.

 Koirakuumekin hipoo taas ennätyksiä,

mutta tiedän ärsyttävän hyvin,

että ajatuskin on tällä hetkellä aivan mahdoton.

Ihanat kevätuutuudet kaupassa houkuttelevat

ihan hirveästi,

mutta lottovoitto kiertää harmittavan kaukaa.

Ruokakaapin ovi käy iltaisin,

vaikka kuinka olis muuta päättänyt.

...ja sitten kaduttaa.

Niinhän se on,

että asioihin voi suhtautua niin monella tapaa.

Kieli pitkällä kohti kesää!

KEVÄÄN KEVEYS

Kevät saa tänäkin vuonna kaiken tuntumaan toisenlaiselta.

Aurinko saa ajatukset liikkeelle puolen vuoden jähmeän harmauden jälkeen

ja mieli poukkoilee sinne tänne.

On ihan pakko uudistua 

ja uudistaa.

Koti huutaa kevätsiivousta

ja raikkaampaa tunnelmaa.

Enää ei millään malttaisi odottaa,

että saisi pukea päälle jo jotain ihanan keväistä.

Isommatkin uudistukset houkuttelevat keväällä.

Rohkeus tehdä jotain,

mikä muuttaa elämää parempaan

tuntuu enemmän mahdolliselta näin keväällä.

Asunnot vaihtavat omistajaa

ja uskallus ottaa askel lähemmäksi sitä unelmien työtä 

tuntuu ihan selvästi helpommalta.

On aika tehdä muutoksia,

isompia tai pienempiä.

Tule jo ihana kevät

ja auringon paiste!

YÖMYÖHÄÄN

Tässä sitä taas ollaan!

Unesta ei tietoakaan 

ja ajatuksia ei saa järjestymään 

ei sitten millään.

Aamun palaverit 

ja viikon haasteet saavat pyörähtelemään sängyssä 

ja lakanat sellaiselle kierteelle,

että umpisolmu ei ole enää kaukana.

Jotain järkevää pitäisi nyt keksiä..

vai pitäisikö sittenkin päästää irti järkevästä..

Mikä siinä on,

että ilta ja yö saa asioihin mittasuhteet,

joiden vuoksi uni karkaa ihan väkisin.

Sisareni sanoo tekevänsä tällaisina iltoina päätöksen

miettä asioita aamulla uudestaan,

pistää sitten vain silmät kiinni

ja sanoo itselleen,

että nyt minä nukun.

Ja kuulemma tepsii :)

Nyt taidan tehdä samoin

ja tyhjennän ajatukset huomiseen asti.

Hyvää yötä ja kauniita unia!