Leikin yhä useammin ajatuksella muutosta jonnekin,
missä mikään ei muistuta menneestä
ja niistä asioista jotka välillä tuntuvat rusentavan katujyrän lailla.
Haavemaailmassani olen jossain lämpimässä,
elämä etenee omaa tahtiaan
ja olen tyytyväisen onnellinen.
Ei mitään vaaleanpunaista onnea,
vaan sellaista tavallista arkipäivää vain.
Pakeneminen ei varmaankaan ratkaise mitään,
mutta haavemaailmassa se muuttaa kaiken.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti