keskiviikko 9. toukokuuta 2012

HUOMENNA, HUOMENNA

Joka ilta nukkumaan mennessäni harmittelen,
kun en malttanut jättää herkkuja kaappiin
ja lenkkarit jäivät taaskin koskemattomiksi.

Joka ilta lupaan itselleni,
että huomenna syön vain terveellisesti ja 
aivan varmasti käyn juoksemassa.


Siinä ne vaativana odottavat 

Lenkkikaveri ei tässä vaiheessa vielä oikein usko tätä todeksi

Lähdettäisiin jo

Myönnettävä se on,
aikaisemmin sporttailu oli tärkeä osa elämääni  
ja viime aikoina se on jäänyt olemattomiin.

Urheilu on ollut sisustuksen ohella
 keino kerätä voimia
ja sen avulla olen jaksanut mennä yli
vaikeidenkin asioiden.

 Viime aikoina lenkkikengät ovat pysyneet kaapissa
ja olo on sen mukainen.
Vatsamakkarat vyöryvät ja veto on poissa.

Nyt asiaan tulee muutos. 
Ulkona paistaa aurinko ja valkovuokot kukkivat mättäinä.
Enää en voi olla menemättä.

Tänään Tiuku pääsee juoksemaan.



2 kommenttia:

  1. Joskus motivaatiota joutuu kaivamaan vähän syvemmältä. Tsemppiä Kirsi, kyllä se sieltä lähtee :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Joanna :) Tänäänkin sitten lenkkikengät veivät vanhan kodin pihalle haravoimaan..
    Ja nyt on edessa lasi punaviiniä ja pala suklaakakkua :( Vielä pitää siis kaivaa.

    VastaaPoista